VoyForums
[ Show ]
Support VoyForums
[ Shrink ]
VoyForums Announcement: Programming and providing support for this service has been a labor of love since 1997. We are one of the few services online who values our users' privacy, and have never sold your information. We have even fought hard to defend your privacy in legal cases; however, we've done it with almost no financial support -- paying out of pocket to continue providing the service. Due to the issues imposed on us by advertisers, we also stopped hosting most ads on the forums many years ago. We hope you appreciate our efforts.

Show your support by donating any amount. (Note: We are still technically a for-profit company, so your contribution is not tax-deductible.) PayPal Acct: Feedback:

Donate to VoyForums (PayPal):

01/28/21 01:46:05Login ] [ Main index ] [ Post a new message ] [ Search | Check update time | Archives: 123[4]5678 ]


[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]

Date Posted: 07/25/01 17:29:00
Author: Waris
Subject: UKY yighinini toluq täpsilati

(Unicode UTF-8 Da Encodelang)
5 – Qetimliq “Kompyuterning Bäzi Sahäliridä Latin Yeziqi Asasidiki Uyghur Yeziqini ishlitishni Täshäbbus Qilish (Häm UKY ni Birlikkä Kältürüsh) Yighini” ning Täpsilati We Qarari
Yighin Waqti: 2001 – yil 3 – iyul ätigän 7:30 din 12:10 ghicä;
Orni: Shinjang Uniwersiteti Kutupxanisi 2 – qäwät yighin zali;
Oyushturghuchi orunlar: Shinjiang Uniwersiteti wä Uniwersitet Kutupxanisi;
Qatnashquchilar:
(1)--Tilshunaslar: Ataqliq alim, tätqiqatchi Mirsutan äpändi, Aminä Ghappar; Profisor Muhäbbät Qasim, Doktur Hämit Zakir; Til – yeziq komitetining mu’awin modiri (Kächürünglar ismini untup qaptimän);
(2)--Kompyutershunaslar: Profisor Hoshur Islam; Tätqiqatchi Yasinjan, Mutällip, Muxtar, Waris Abdukerim;
(3)--Täbi’iy pänlär wäkili: Profisor Muhämmäd Imin Gheni;
(4)--Tor bikät qurghuchilar wäkili: Muhämmäd Ärdäm;
(5)--Jämi’yät wäkili: Näjmidin;
Yighin qarar qilghan UKY layihäsi:
A, ä(Äynäk), b, ch(Cholpan), d, e(Eyiq), f, g, gh(Ghulja), h, I, j(Juwa, Jornal), k, l, m, n, ng, o(Oyghan), ö(Ödäk), p, q(Qur’an), r, s, sh(Sham), t, u(Uruq), ü(Ürük), w/v(Wätän, Vitamin), x(Xoraz), y, z;
Äskärtish: Ägär ishlätküchilär üstidä ikki chekiti bar härplärni kirgüzälmisä yaki sistemilar qollimisa ... ular üchün mas halda "Ee, Oo,Uu" larni ishlitishkä bolidu, lekin kirgüzgili bolidighanliki orunda choqum mushu ölchäm boyichä ishlitishi keräk. Lekin e(eyiq) ni ë(ëyiq) qilip yezishqa qät’iy bolmaydu!
Imla qa’idisi burunqi yengi yeziqningkigä oxshash.(Jiang ze min, Junggo, Junghuwa … bu toghriluq yänimu izdänmäktimiz);
Asasliq pirinsiplar: Uyghur tilining fonitikiliq qa'idilirigä uyghun bolush, tildin ayrip birtäräplimä bekitmaslik, Uyghur til-yeziq qa'idiliri, hälq'aragha yüzlinish…;
Yighin järyani: (Yighin qatnashquchilirigha tarqitilghan materyalni http://netman.hk.hi.cn/software/hit.php3?filename=8Yighin.exe din körüng..)
Aldi bilän Profisor Hoshur islam yighinni bashlash sözi qilip, köpchilikkä yighinning mäqsidini wä burun ishligän xizmätlärni tonushturdi. Hämdä jäm’iyättä “Yeziq özgärtidikän” digändäk xata köz qarashlarningmu äwj elip kätkänlikini, UKY ni toghra täshwiq qilip shundaq köz qarashtiki kishilärgä eniq chüshä berishning sözürlikini täkitlidi. Andin burunqi töt qetimliq UKY yighining yaküni bolghan UKY-1 wä UKY-2 munazirigä qoyuldi hämdä tordiki awaz berishning nätijisi oqup ötüldi.
Tilshunaslar bu ishning intayin muhimliqini, uzaqni közläp ish qilishning lazimliqini täkitlidi hämdä özlirining mushundaq bir yighingha chaqirilghanliqidin xoshal ikänlikini bildürishti. Bu layihäni bälgiläshtä choqum tilshunaslarning pikiri bolishi lazimliqini alahidä täkitlidi häm burunqi Uyghur Yengi Yeziqi ni layihäläshtiki täjirbä-sawaqlar äsläp ötüldi(Bularni Aminä Ghappa tonushturdi). Munazirä järyanida, burunqi UKY layihälirining artuqchiliqi wä kämchiliki körsitip ötildi, andin yuqurdikidäk pirinsipqa ämäl qilishning äng danaliq ikänliki yäkünländi.
Andin, yighindikilärgä tarqitilghan materyalgha asasän(bu materyalni choqum körüp chiqqaysiz…), birlikkä kälmigän här-bir härp üstidä munazirä elip berildi. Äng qizghin, käskin wä jiddi munazirä “E(eyiq)” üstidä boldi(täxminän 90 minut ätrapida).
Tordiki awaz berishning nätijisini, kishilärning alliburun ä(äynäk) ni e(eynek) däp elip könüp kätkänlikini wä ä(äynäk) ning ishlitilish chastotisi toghrisidiki istatistikini nätijisi sözläp ä(äynäk) ni “e(eynek)” däp elish toghrisida qattiq munazirä elip berildi. Tilshunaslar undaq däp elishning anchä ilmiyliq bolmaydighanlini töwändi jähätlärdin sözläp qayil qilarliq jawab bärdi:
(1)ä(äynäk) ni “ä” däp elish aldi bilän Uyghur tilining fonitekiliq qa’idisigä häm xälq’araliq transkripsiyägä Uyghun. Ä(äynäk) ni “e” däp elish, Uyghur tilini oqulushi jähättin Turk, Qazaq, Qirghiz … qatarliq tillargha yeqinlashturup qoyidu…/////(Mirsultan äpandi Turkiyädä echilghan bir yighinni misalgha elip, Turklärning “Silärmu bizgä oxshash e ni ishlitip [Turkchä ‘ben’= Uyghurchä ‘men’] digändäk elinglar, tilinglarni Turkchigä yeqilshturunglar …” degänliki sözläp e[eynek] däp almay [äynäk] däp elishning tolimu lazimliqini eytqan)/////
(2)Bir boghumluq sözlärgä qoshumchilar ulunup söz yasalghanda bu sözning birinchi boghumidiki “a, ä” lär e gha ajizlishidu. Shunga buningghimu säl qarimasliq keräk. Nurghun kishilär imla xataliqi ötküzüp ajizlashqan e ning ikki chekitini chüshürüp qoyidu(bundaq kishilär häqiqätän köp), shunga e az ishlitilgändäk körinidu. Buni päqät chongraq istatistikidila bilgili bolidu(Mäsilän Uyghur tilining izahliq lughitini istatistika qilip). Shunga chastotisini däpla yeziq bälgiläsh qa’idisini buzushqa bolmaydu. Üstigä ikki chekit qoyup til aldigha yeqinlashturudighan tilshunasliq qa’idisi bar. Qaraydighan bolsaq til aldi sozuq tawushlirimiz bolghan “ä, ü, ö” larning hämmisidä ikki chekit bar, bu qa’idigä intayin uyghun. //////Burunqi istatistikilargha asaslan’ghanda(Aminä Ghappar burun Yengi Yeziq layihäsini otturgha qoyghanda chong[näccha yüz ming xätlik] kölämlik istatistika qiliptikän), ä(äynäk) bilän e(eyiq) ning chastotisidiki pärq unchiwala chong ämäskän, lekin häqiqätän e(eyiq) ning chastotisi ä(äynäk) tin töwänräkkän;/////
(3) Ägär ä(äynäk) ni e(eynek) däp alghanda, e(eyiq) ni ë(ëyiq) däp elishqa toghra kelidu. Bu yärdiki ë bosa xalq’arada /yo/ digändäk täläppuz qilinidighan bolghachqa omumiylashmighi täs häm xalq’aralashturush prinsipqimu xilap; Uning ustigä ë ni xälqqä tonutush täs.
(4) Yuqarqilargha asasän, gärchä e ni kirgüzush asan bolghan bilän yänila ilmiylik jähättä ä ning ornini basalmaydu;
***(5)Äskärtish: Biz tilshunaslardin “Ägär üstidä ikki chekiti bar härplärni kirgüzgili bolmighanda ä bilän a ni oxshash yazsaq[mäsilän ätä bilän ata, at bilän ät] bek chong mäsilä kelip chiqidikän, oqumaq täskän…” desäk, ular “silär amal bar choqum chiqirishqa tirishinglar, päqät amalinglar bolmisa e ni ishlätsänglärmu bolidu…[Mäsilän ätä ni ete qilip, ät ni et qilip]” didi; Diqqät: Lekin e(eyiq) ni ë(ëyiq) qilip yezishqa qät’iy bolmaydu!
Undin bashqa, “q, ch, x” lar ustidimu munazirä boldi. Ularni birdäk xälq’aragha yüzlinish pirinsipi boyichä xälq’aragha yüzländürüldi. H(hajim) ni h’(h’ajim) däp elishmu hechqandaq pirinsipqa mas kälmäydu däp qaraldi. Ch ni c däp qisqartsaq omumiylashturushqa täsir yetidu, hazir torgha chiqip pishiwalghanlar köngän bilän kiyin chiqidighanlar könälmäydu uning üstigä prinsipqimu uyghun ämäs däp qarilip c däp qisqartilmaydighan boldi. Shuning bilän äng ilmiy bolghan bu birlik hasil qilindi. Jornal diki j intayin az ishlitilgächkä Janim diki j bilän jornal diki j birläshtürüwetildi.
Yighin qatnashquchiliri birdäk mushu layihänila ishlitishni, käng kölämdä täshwiq qilishni shu arqiliq qalaymiqanchiliqni tügitishni täshäbbus qildi.
Mirsultan äpändi, Ibrahim Mutihi, Aminä Ghappar, Xämid Zakir, Muhäbbät Qasim qatarliq hämmä itirap qilidighan uyghurlarning äng yuquri därjilik alimliri, tilshunasliri äng yahshi layihä däp qarighan bu layihäni Shinjang Uniwersiteti asanliqcha aghduruwetilmäydu däp qobul qilip, bu qetimqi yighinning Shinjang Uniwersiteti achqan äng axirqi yighin bolidighanliqini, bundin keyin yänä UKY yighini achmaydighanliqini jakalidi.
Här qandaq ish hämmä kishini 100 pirsän razi qilghan ämäs, bir mäzgil ishlätsäk könüp qalimiz(Xuddi q ni q[Qur’an] däp köngändäk). Shunga tordashlarning mushu layihänila ishlitishini, toghra täshwiq qilishini, härgizmu “Yeziq özgärtish” däp xata täshwiq qilip qalmasliqini umid qilimiz.

Rähmät


Shinjang Uniwersiteti

(Imla xataliqliri bolsa tüzitip oqarsiz)

Waris Abdukerim

[ Next Thread | Previous Thread | Next Message | Previous Message ]


Forum timezone: GMT+2
VF Version: 3.00b, ConfDB:
Before posting please read our privacy policy.
VoyForums(tm) is a Free Service from Voyager Info-Systems.
Copyright © 1998-2019 Voyager Info-Systems. All Rights Reserved.