| Subject: BH Heizelwood Thonto |
Author:
Theresia
|
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
Date Posted: 15:34:40 03/02/04 Tue
Author Host/IP: cache-hki-5.inet.fi/194.251.240.113
Sanojen valinta tässä hetkessä ja tunnemyllerryksessä ei ole helppoa, mikään sana tai lause ei kuvaa tunteitani ja menetyksen suuruutta.
Juuri kun kuvittelin kasvattajana, ettei ole enää mitään mikä tulisi täysin uutena yllätyksenä 18 vuoden jälkeen, niin luonto muistuttaa
voimakkuudestaan.
Elämämme on kaikin puolin aikaa ja samalla suurta ajattomuutta. Ja siksi tiedämme, ettei eilinen ole muuta kuin tämän päivän muisti ja
huominen tämän päivän unelma...
Heizelwood Thonto – eräs tulevaisuuden lupauksistani ja rakkaimmista kasvateistani kuoli odottamattomasti sunnuntaina 01.03.04.
Alustavassa avauksessa ei löydetty rakenteellista vikaa, perinnöllistä sairautta tai sydänsairautta. Äkillinen kuolema saa lopullisen
lausuntonsa 3 viikon kuluttua, kun kaikki kokeiden tulokset ovat käytössä.
Esitän syvimmän toiveen asian asialinjalla pysymisestä ja rauhallista aikaa huhujen suhteen – suuren menetyksen keskelle Jounille ja Sarille
perheineen ja myös minulle.
Kaikki spekuloinnit ovat turhia – tapauksessa tehdään perusteellinen avaus virallisine tutkimuksineen.
Turosta itse haluan kirjoittaa, että emme voi elämän pituuden mukaan arvostella sen merkityksellisyyttä, kuten emme voi elämänkertaakaan
arvostella sen sivumäärän mukaan vaan sisällön mukaan.
Nuorena kuolleen sankarillisessa elämässä on enemmän sisältöä, kun pitkässä elämässä, joka ei liikuttanut sisällöllään ketään.
Olet oma sankarini; ainoa mies pentueessani – menetys on minulle kuvaamaton ja koirana olet jättänyt sisältöä enemmän kuin kukaan...en millään
olisi halunnut luopua sinusta...toivon kovasti, että näkisin sinusta osan tulevaisuudessa.
Vaatii välillä kovasti jaksamista edetä tällä kasvattajan ”muhkuraisella” tiellä. Paljon se antaa, mutta silloin, kun sitä tekee myös sydämellään voin
vakuuttaa, että paljon se myös ottaa.
Olen pahoillani, että en ole ehtinyt vastailla ja kirjoittaa aiemmin tätä uutista, mutta halusin itselleni rauhallista aikaa Turon muisteluun minun pikku-
miehenäni – koirana.
En tilastollisena ”työnä”, välineenä vaan koirana, jonka katsetta ei kukaan muu koskaan korvaa – jokaisella on vain yksi katse ja minä muistan omieni
katseet.
Valon huomaa vasta silloin, kun sillä on kohde, jonka se valaisee ja Turo .....olit valon lapsi syntymästäsi saakka.
Theresia
P.s Toivon (mahdollisten epäselvyyksien) kysymistä minulta, jotta Sarin ja Jounin ei tarvitse vastailla tässä hetkessä.
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
| |
Feedback: 