Author:
Tuula Koponen
[ Edit | View ]
|
Date Posted: 12:07:21 04/28/03 Mon
Author Host/IP: 193.210.135.190
Tuo oli ihan hyvä kysymys, että miksi te hyvät ihmiset ette julkaise omien sairaiden koirienne tietoja.
Olisiko yksi syy siihen, että joistakin sairauksista ei ole ns. virallista nimeä tai siis keinoa keksitty saada tutkittua, että mikä se sairaus todella on. Eli jotkut testit eivät mene Kennelliiton kautta, jotka eivät ole pakollisia ja niistä ei saa ns. virallista dokumenttia, vaan pelkästään eläinlääkärin todistuksen. Voisiko myös nämä sairaudet kuulua julkaistavaksi. . .
Yhdellä villakoiristani on todettu perinnöllinen sairaus, jonka testausta ei ole kehitetty tarpeeksi vielä, jotta saataisiin ihan tarkka diagnoosi, mutta veritulokset ja oireet ja ikä kertoivat, että mikä sairaus on. Ajattelin, että sen voisi tuoda julkisuuteen, koska itse kannatan julkista tietoa kaikista sairauksista, mutta kuinkas kävikään. Minut mustamaalattiin täysin ja sanottiin, että ole hys, hys vaan. Luulin tekeväni palveluksen muille, mutta niin ei käynyt.
Nyt testautin toisen koirani, keskarin ja sillä todettiin alkava PRA. Soitin siitä heti minun hyvälle ystävälleni, villakoirakasvattajalle, ja kerroin huoleni hänelle. Viikon päästä koirani oikea kasvattaja soitti ja pyysi, että veisin koirani DNA-testiin, jotta tulevaisuudessa uudet kasvattajat voisivat hyötyä tästä. Ajattelin aluksi, että pitääkö minun olla hys, hys myös tästä asiasta, mutta PRA-testistähän tulee Puudeli-lehteen tulokset, joten en voi olla hys, hys. Oli todella mukava yllätys, että koirani kasvattaja otti yhteyttä ja pyysi jatkotutkimuksiin ja osoitti suruvalittelunsa. Mieleni koheni huimasti. En taidakaan olla niin paha, kun mitä olen pelännyt.
Että tällainen tapaus Nummelasta.
Tuula
|
Feedback: 