| Subject: Re: Hillitön kääpiö |
Author:
Jonte Wickström
| [ Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
Date Posted: 23:30:21 01/29/03 Wed
Author Host/IP: 195.163.186.67
In reply to:
Henna Leino
's message, "Hillitön kääpiö" on 13:12:19 01/20/03 Mon
Terve,
(Noniih, nytten tässä menee maine...)
Kuulostaa aivan meidän kääpiöltä! (7kk ikää kohta) Se käyttäytyy samalla tavalla koirien ja leikkivien lasten kanssa. Aikuisten kanssa se ei enään mene samalla tavalla "lukkoon", jättää usein jopa huomoimatta jos on hihnassa (koira siis).
Mielestäni on vain positiivista että koira rakastaa ihmisiä. Mutta pitää muistaa että on lapsia (ja aikuisia?) jotka pelkäävät villiä pomppivaa kääpiöpentua. (Kiitokset ymmärtäväisille tarhatädeille, jotka eivät ole suuttuneet kun koira on karannut)
Koiramme positiivielle elämänasenteellä löytyy myös haittapuolia. Kun se näkee toisen koiran tai kuulee lapsen ääntä niin se ei enään ole kuulevinaan jos sitä yrittää komentaa takaisin tai pysähtymään (se ei edes vilkaise) vaan keskittyy kokonaan "kohteeseensa". Jos kohde on tien toisella puolella tai agressiivinen koira niin tämä voi olla kohtalokasta. Onneksi näin ei ole käynyt. Kerran arka dobermani ärähti, mutta pentu ymmärsi sitten varoa. Kai minä siitä eniten pelästyin...
Voi olla että tämä "ongelma" "korjaantuu" itsestään ajan myötä mutta, olemme vähitellen yrittäneet opettaa koiralle että se kyllä pääsee tervehtimään. Kunhan me päästämme sen käskyllä menemään. Olemme nytten siinä vaiheessa että mikäli paineet päästä tervehtimään eivät ole ehtineet nousta liian korkealle niin komennosta koira pysähtyy ja odottaa . Meidän ideana on saada koira pysähtymään tai saada sen huomio *ennen* kuin se lähtee raketin lailla lentoon. Sitten kun se on lähtenyt se on "lukossa", ei kuule eikä välitä mistään muusta. Ja jos tiedän että koira ei tottele niin en myöskään yritä sitä komentaa, siitä on vain haittaa minun "auktoriteetille". Näitä pysähtymisharjoituksia tehtäessä olen huomannut että koira pysähtyy paremmin jos emme ole tutussa ympäristössä (lähipuistossa, jossa käydään pikapisulla).
Jos koira karkaa tervehtimään niin, olen sitä mieltä että, ei tulisi itse lähteä perään. Sehän vain tarkoittaisi että (koiran mielestä) palkitsemme siitä että se löysi kaverin. Jos vain pystyn niin jatkan matkaa tai jään odottamaan että koira palaa takaisin ja paluu vaiheessa kutsun koiraa ja palkitsen. Vielä näin pentuna niin se kyllä huolestuu sitten kun se huomaa että en ole lähettyvillä...
Tässäkin koira voi ymmärtää väärin mistä on kysymys, pari viikkoa sitten niin tarhan lapset kerääntyivät koiran ympärille, joka siitä tietysti riemaantui. Se kävi moikkaamassa lasta, tuli hakemaan namin minulta ja sitten seuraava lapsi ja nami jne. Kyllä nauratti kun ymmärsin mitä se teki. :-)
Olen myös miettinyt sitä että ehkä on parempi että koira saa päästää ylimääräiset höyryt ulos. Jos sen aina vaan raahaa pois kun se yrittää päästä tervehtimään niin se seuraavalla kerralla yrittää vielä kovemmin päästä tervehtimään.
Sanottakoon tässä vaiheessa että tarkoitus on että jossain vaiheessa koira tottelisi niin hyvin että se olisi "heti kytkettävissä" jotta sen ei aina tarvitsisi kulkea hihnassa. Eli puistoissa ja vastaavissa paikoissa yritän aina pitää sen vapaana. Ja jos ei ole "häiriötekijöitä" lähettyvillä niin koira tottelee kuin pieni vikkelä enkeli.
Mielestäni isoin "ongelma" tätä "harjoiteltaessa" on että useimmat ihmiset ilahtuvat niin kun koira käy moikkaamassa (onhan villispentu söpö...), eli vain vahvistavat koiran käytöstä. En enään kehtaa huutaa karkaavan koiran perään että se tulisi jättää huomiotta. Sain kuulla eräältä vanhemmalta naishenkilöltä että hän kyllä tietää miten koirien kanssa tulisi käyttäytyä, josta sitten jäi vähän huono mieli molemmille osapuolille...
En voi sinulle ehdottaa mitään varmaa konstia saada koira rauhoittumaan mutta ehkä sille voisi löytää jonkun koirakaverin jonka kanssa se saisi leikkiä ja riehua? Jotenkin yrittää rakentaa sille kuva siite että kuka kuuluu sen "laumaan". Ja namilla houkutteleminen on varmasti parempaa kuin leikkikalulla koska ruoka rauhoittaa, tai ainakin pitäisi.
Kannattaa myös harjoitella koiran huomion saamista (ja pitämistä) kun ei ole häiriötekijöitä lähettyvillä. Ylipäätäänsä koiran kanssa harjoitteleminen käskystä tekemään asioita helpottaa sen huomion saamisen muissa tilanteissa.
Toinen asia mikä alkuaikoina minua vaivasi oli että olin koirakirjoista lukenut että "lauman johtaja", siis ihminen, tulisi aina olla se joka ensin tervehtii vierasta koiraa. Muuten voi käydä niin että oma koira luulee että sen on suojeltava laumaa tai että se alistuu kaikille koirille koska uskoo että laumanjohtaja ei sitä pysty suojelemaan.
Ainakin hännän asennosta päätellen meidän poika ei muille tervehtiessään alistu. Mutta jos vastaantuleva koira on leikkiessään liian raju, niin voi olla että häntä käy koipien välissä noin kymmenesosa sekuntia ja haetaan suojaa (jomman kumman) omistajan jaloista...
Minun pitkät 0.02€...
-Jonte
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
] |
|
Feedback: 