Author:
Pirkko Ranta-aho
[ Edit | View ]
|
Date Posted: 16:19:51 09/30/02 Mon
Author Host/IP: 80.186.13.174
> Saattaa olla, että syynä on että
>juttelen kokoajan koirilleni. Kaikki mikä silmääni
>niiden käytöksessä mielyttää saa välitöntä
>positiivista huomiota minulta joka päivä.
> Minusta on
>kiva jutella koirille ja kun ne tottelevat herää heti
>halu kiittää niitä jotenkin.
Juuri näin villakoiran kanssa tuleekin menetellä! Villakoira haluaa kyllä yleensä mielyttää omistajaansa, kunhan koira vain ymmärtää, mitä omistaja siltä haluaa. Kunhan omistaja on koiran näkövinkkelistä katsottuna oikeudenmukainen laumanjohtaja. Uskon, että koiran omistaja on avainasemasssa siinä, millainen koirasta tulee.
Jos villakoiralla on pahoja tapoja niin useimmiten vika on silloin koiran omistajassa. Monesti koiran omistaja on itseasiassa opettanut koiran toimimaan epätoivotulla tavalla. Esim. isovillakoiraa ei tarvitse montaa kertaa yrittää "pyydystää", kun omistaja tahtoo kytkeä koiran, niin koira oppii: "Hei, nyt leikitään taas tätä kivaa jahtausleikkiä!". Ja tämähän ei varmaankaan ollut omistajan tarkoitus. Omistajan tehdävä on määrätä "miten ja mitä leikkejä leikitään. Koiran pystyy yhtä helposti, kuin leikkimään tuota epätoivottua jahtausleikki, opettaa toimimaan halutulla tavalla, ihan kuten Johanna on tehnyt.
> Kuulemma saumaton ja sulava tiimi
>joka toimii kuin "swiss watch" ilman erikoisempia
>karjahduksia ja komentoja.
Monet yrittävät saada koiransa toimimaan mieleisellä tavalla huutamalla ja karjumalla pitämättä kuitenkaan huolta siitä, että koiraa sitten laitetaan toimimaan halutulla tavalla. Mitä muuta seurausta tällaisesta toiminnasta voi olla kuin, että koira oppii sietämään omistajan huutamista ja karjumista, eikä huutaminen muuta koiran käyttäytymistä.
>Seuraavan
>koiran kohdalla osaan jo välttää tämän tyyppisenkin
>ongelman syntymisen.
Usein ongelma onkin helpompi ennalta ehkäistä kuin ratkaista jo syntynyt ongelma.
> Toivottavasti mahdolliset
>tulevatkin koirani kehittyvät yhtä kultaisiksi
>ystäviksi!
Ihan varmasti kehittyvät! Mielestäni juuri kuvaamasi kaltaisissa tilanteissa luodaan suhde koiraan. Ihan kotioloissa ja jokapäiväisissä tilanteissa. Ellei nämä kotiasiat ole kunnossa on aivan turha ajatella, että "nyt tarvii alkaa käydä meidän moppen kanssa koirakoulussa, että se oppii siellä tottelemaan". Kaikki kyllä lähtee sieltä kotoa, ihan pikkupennusta alkaen. Jotkut ihmiset ymmärtävät koiria ihan luontaisesti: ilman kursseja ja kirjoja, joillekin saattaa kursseista ja kirjallisuudesta olla apua.
Pirkko
|
Feedback: 