Author:
Outi Tenho
[ Edit | View ]
|
Date Posted: 12:31:36 02/17/03 Mon
Author Host/IP: 213.28.131.218
En halua kommentoida kyseistä tapausta, mutta koska muistan jo kerran aikaisemminkin vastaavan kirjoituksen, niin yleisesti kennelliiton kasvattajakurssien antaman ’tiedon’ ja yleistiedon perusteella:
Koiranpentukaupat ovat joko kauppalain tai kuluttajasuojalain alaisia kauppoja, riippuen myyjän pentuemääristä. Suullinen sopimus kaupasta on yhtä pitävä, kuin kirjallinen. Mikäli myyjä peruuttaa kauppalainalaisen kaupan aiheuttaen näin vahinkoa ostajalle, voi ostaja viedä vahingonkorvausvaateensa käräjäoikeuteen. Oikeus ei määrää kauppaa tehtäväksi, mutta ostajan voittaessa oikeus määrää osoitetusti syntyneen vahingon määrän ja oikeuskäyntikulukustannukset myyjän maksettavaksi. Kuluttajasuojalainalainen aiottu kauppa käy kuluttajasuoja-asiamies kierroksen ennen käräjöintiä, josta ratkaisuun saadaan suositus sovittelun epäonnistuessa.
Ensimmäinen ongelma suullisissa sopimuksissa on näyttö sovitusta kaupasta. En ole kuullut koskaan peruuntuneen koiranpentukaupan viemisestä käräjille, mutta näyttöä lienisi olevan, jos koko suku on ollut pentua katsomassa ja kuullut kaupasta sovittavan. Valokuviakin olisi ehkä otettu. Myyjältä olisi saatu hoito-ohjeet (parhaiten postitse ja kuori tallessa), joissa lukisi esim. pennun nimi/sukupuoli/luovutusajankohta ja mahdollisesti vaikka ensimmäisten trimmausten alustava aikataulu.
Toinen ongelma on syntyneen vahingon toteennäyttö. Meillä Suomessa annetaan aika pitkälle piupaut henkisistä kärsimyksistä, joten vahinkoa voisi olla pennulle hankitut tarvikkeet (kuitti/päiväys kaupan sopimisen jälkeen), joita talous ei voi mihinkään muuhun käyttää. Jos kauppa perutaan pennun noudon yhteydessä, vahinkoa olisi ilman muuta noudon matkakulut. Kaupan sopimista edeltäneitä, kauppaan johtaneita kuluja (suvun matka pentua katsomaan ja kauppaa sopimaan) ei voitane laskea vahingoksi.
Mikäli edellä kirjoittamassani on virheitä, olisin onnellinen, jos korjauksia tulee. Aivan eilen kun en kursseja käynyt ja asiat muuttuvat aika ajoin. Kennelliiton asiakaspalvelusta löytyy myös puhelimitse saatavaa lakineuvontaa.
Uudistunut kennelnimen anomiskäytäntö edellyttää suositusta rotujärjestöltä ennen kennelliiton hyväksyntää. Mikäli itse tulisin ’hassutetuksi’ henkilön taholta, jolla ei ole kennelnimeä, ja minulla olisi tapahtuneesta VAHVA näyttö, harkitsisin erittäin varovaisen ja kohteliaan huomautuksen lähettämistä kennelliittoon ja rotujärjestöön. (Oikeustoimiin harkitsisin lähteväni vain vahingon ollessa euromääräisesti todella suuri ja kaupan kuluttajalain alainen. Vaikka tuskinpa silloinkaan.) Olisihan mahdollista, että epäasianmukaisesti käyttäytyneen myyjän toiminnasta olisi olemassa muitakin huomautuksia ja kaikki asiaton toiminta aiheuttaa aina vahinkoa rodulle ja rotua harrastaville. Vanha sanonta yhdestä mädästä omenasta pussissa pätee rankasti koiramaailmassa. Mikäli huomautuksen lähettäisin, lähettäisin siitä myös kopion tiedoksi myyjälle varustettuna erittäin kohteliaalla saatekirjeellä.
Nämä epäselvyydet koirakaupoissa ovat sellaisia harmillisia asioita, joissa kukaan ei ’voita’ ja lähes poikkeuksetta kaikille tulee pahamieli. Tunteet ottavat usein vallan järjestä. Mutta varsinaisesti tuuliajollahan emme ole. Meillä on villakoirakerhon pentuvälitys, jota kautta voimme löytää hyviä pentuja ja hyvä kennelliitto, josta saamme valmiita kauppasopimus-lomakkeita turvallisen kaupan aikaansaamiseksi ja toivoa vain sopii, että näitä palveluita pennunostajat oppisivat hyödyntämään entistä tehokkaammin.
Tulipas tästä pitkä :)
Outi
|