| Subject: Isovillakoirat hakumetsässä |
Author:
Tuula Koponen
| [ Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
]
Date Posted: 13:36:01 02/19/03 Wed
Author Host/IP: 193.210.135.226
Olen tässä tutkinut vanhoja Puudeli-lehtiä ja varsinkin luonnetestituloksia. Melkein kaikilla isovillakoirilla on kohdassa KOVUUS, liian pehmeä tai pehmeä. Se ei riitä harrastamaan pk-lajeja, kuulemma.
Ollessani nyt puoli vuotta Siidan kanssa hakumetsässä, niin sain viime sunnuntaina ravat niskaan siis todellakin. Ensiksikin, kun tulin paikalle, niin yksi bordercollie kusasi kintuilleni ja toiseksi treenit menivät ihan pieleen.
Alusta asti metsässä on ollut puhe siitä, että pk-koirien tulisi olla tosi kovia, että pystyvät harrastamaan näitä lajeja. Mitkään mamman mössykät eivät sovi metsään. Alusta asti kouluttajat sanoivat minulle, että Siida vaikuttaa liian pehmeältä, että tämä ei tule onnistumaan. Siida ei välitä muista ihmisistä ja ei halua ottaa heiltä mitään, vaikka kanan pala olisi tyrkyllä. Nyt sunnuntaina, tosiaankin puolen vuoden treenaamisen jälkeen, niin kouluttajat sanoivat yhdessä kuorossa, että mites jos siirtyisit takaisin sinne näyttely- ja agilitypuolelle, sillä tästä ei tule mitään. Siida kirmasi, kuin juuri ekaa kertaa laitumelle keväällä päästetyt lehmät, aivan haltioissaan ja kuulolaite pois päältä. En saanut yhtään kontaktia koko naiseen. Hävetti, niin että otin koiran kiinni ja talsin autoon. Kun aloitimme hakutreenit, niin minulle painotettiin, että nouto on koko lajin a ja o. Siida nouti, mutta jätti noutamansa tavaran n. metrin päähän aina minusta. Sitten tuli käsky, että nouto ei ole mitään, jos noudettava tavara ei laskeudu suoraan käteen. No, rupesimme tietysti sitä treenaamaan ja naksuttimellahan se onnistu parissa viikossa. Sitten siirryttiin metsään ja siellä se nouto ei sitten onnistunutkaan. Siida oltiin saatu pysymään maalimiehen luona aimo annoksella nakkeja, mutta suuhunsa neiti ei suostunut laittamaan mitään. Aloitimme pallolla ja sitten koulutin naksuttimella irtorullaan, joka on haukkuvan koiran lisäksi toinen keino harrastaa tätä lajia. Rullan nouto onnistui joka paikassa, mutta ei metsässä. Nakitin jopa meidän yrityksemme työntekijän menemään kyykkyyn ja laittamaan kätensä ojennukseen harva päivä ja rulla siihen. Neiti haki täydellisesti joka kerta ja joka paikassa. Työntekijärukka.
Siida on töissäkin mukana ja aina ihmisten taputeltavana ja asiakkaat leikkivät sen kanssa, mutta toimintakyky loppuu metsään.
Haukkumaankaan sitä ei saa, vaikka mitä yrität. Rauniokouluttaja luovutti jo kahden kuukauden päästä, kun mitään inahdustakaan ei kuulunut. Hakeminen olisi paljon helpompaa, jos koira haukkuisi, niin ei silloin ei tarvitsisi olla sen ihmisen kanssa tekemisissä ja koskettaa sitä.
Kysympähän vaan, että voiko kukaan pk-rotuinen koira olla valmis hakukoira jo puolessa vuodessa. Kysympähän vaan.
Nyt panee miettimään, että onko isovillakoira todellakin oikea koira saamaan pk-oikeudet, sillä minulla ei ole antaa näyttöä vieläkään, että isovillakoira olisi oikea pk-lajeihin. Ikävää, mutta tosiasiat pitää ottaa huomioon. Keskarilla olisi todella potentiaalia toimia vaikka vesipelastuksessa, sillä niillä riittää kovuutta ja sitä ääntä. Tosin minun Miinu on jo 7 v., joten sen kanssa näyttö saattaa jäädä näyttämättä, mutta siinä on todella tekevä koira, joka jaksaa ja eikä pelkää ihmisiä.
Ehkä olen tehnyt Siidasta mamman tytön, mutta jos luonnetesti tulokset kertovat totuuden, niin kai se sitten niin on. Nyt olisi kiva tietää, harrastaako joku isovillakoiralla jossain myös hakua tai raunioita, niin voisi vaihtaa mielipiteitä asiasta.
Mielipiteitä asiasta otetaan vastaan myös tällä palstalla.
T: Tuula & ex-hakutreenaaja ja ex-näyttelykoira ja kohta ex-tiesvaikka mitä koira Siida
[
Next Thread |
Previous Thread |
Next Message |
Previous Message
] |
|
Feedback: 
Re: Luonnetestistä (kovuudesta)